Yhteiskunnan tärkeys vammaisten näkökulmasta

Kuvassa on vihreä maapallo, jonka ympärillä seisoo ihmisiä käsi kädessä

 Kirjoituksellani haluan tuoda esiin sitä, miten vammaiset ihmiset yhteiskunnassa pitäisi ottaa huomioon omana itsenään.

Olisi tärkeää, että yhteiskunnallisista asioista päättävät henkilöt kohtaisivat asiakkaan juuri sellaisena kuin on ja ottaisivat asiakaan huomioon palvelutilanteissa, koska asiakas on se, joka tietää ja määrittää parhaiten mitä ja minkälaista apua tarvitsee.

Vammaispalvelulaki mahdollistaa vammaisille itsenäisen ja turvallisen elämän.

Tasa-arvoisuus on kaikkia ihmisiä koskeva asia.   Muistetaan, että jokainen on erilainen, joten olisi erityisen tärkeää, että ihminen otetaan huomioon omana itsenään ja kuunneltaisiin hänen toiveitaan ja tarpeitaan.

On olemassa vaikeavammaisia, jotka eivät pysty kertomaan, miltä heistä tuntuu. He tarvitsevat toisen ihmisen apua selvitäkseen päivittäisistä toiminnoistaan. Sosiaalisissa tilanteissa he tarvitsevat apua kommunikaatiokansion kanssa.  Myös heillä on oikeus kertoa omista tunteistaan.

On olemassa eri tahoja, jotka päättävät yhteiskunnallisista asioista. Urakoitsijat rakennuttavat ei-esteettömiä tiloja, johon ei pääse pyörätuolilla.  

Jokainen vammainen tulisi ottaa huomioon yksilönä, jotta me vammaiset saataisiin tuoda asiat esille niin kuin asiat ovat. Jos palvelutilanteissa ilmenee ongelmia, niihin pitää voida puuttua ja asiasta täytyy kertoa eteenpäin.

Vammaisten opiskelu

Kuvassa on Tyttö, jolla on käsi otsalla ja Hän lukee englannin kielistä kirjaa..

Vammaiset pystyvät opiskelemaan ihan normaalisti.

 On olemassa vammaisia, jotka tarvitsevat fyysistä apua opiskelussa. Heillä voi olla koulussa mukana henkilökohtainen avustaja, jonka voi hakea vammaispalvelusta.

 Vammaiset henkilöt ja erityistä tukea tarvitsevat voivat opiskella ihan samoilla perusteilla kuin muutkin. Vamma ei ole este opiskelulle.  

Alle 20-vuotias voi hakea Kelan maksamaa nuoren kuntoutusrahaa. Jos Kela hylkää nuoren kuntoutusrahahakemuksen, nuori voidaan siirtää työkyvyttömyyseläkkeelle, jos Kela katsoo, että nuori on vammansa takia työkyvytön. Kela tekee päätöksen. työkyvyttömyydestä.

On tärkeää, että koulussa huomioitaisiin esteettömyys ja tuen tarpeet.  Kaikki ihmiset ovat erilaisia ja niin myös vammaiset, joiden vammat ovat erilaisia. Minun opiskeluni on ollut haasteellista, koska tarvitsen tukea matematiikassa. Minulla on vaikeuksia hahmottaa sitä.

Kielet ovat olleet vaikeita oppia, Kuten esimerkiksi englanti, koska siinä kielessä lausutaan ja kirjotetaan ihan eri tavalla, verrattuna suomen kieleen.

Opiskelen tällä hetkellä lähihoitajaksi Stadin ammatti- ja aikuisopistossa. Nyt olen etäopiskelussa. On ollut vaikeaa pysyä perässä, koska opetus tahti on ollut joskus liian nopea, mutta hyvin olen silti pärjännyt. En ole tarvinnut erityisopetusta, vaikka sitä on mahdollista saada, jos tuntuu että on liian vaikeaa opiskella isossa ryhmässä. Erityisopetusta on mahdollista saada yksittäiseen aineeseen tai enemmän oman tarpeen mukaan.

Lähde: https://www.invalidiliitto.fi/tietoatyo-opiskelu-ja-yrittajyys/opiskelu

teksti: Emilia Engman

Kehitysvammaisen kohtaaminen ja hoitajamitoituksen parantaminen

uvassa on neljä rakennustyömaalaista, joista yksi on pyörätuolissa.

Haluamme kirjoituksessamme tuoda esiin kehitysvammaisten kohtaamista ja hoitajamitoituksen parannusehdotuksia.

On olemassa erilaisia Kehitysvamman tasoja. Ne ovat: lievä, keskivaikea ja vaikea.

Lievä kehitysvammainen pystyy kertomaan omasta hoidon tarpeesta ja noudattaa normaalia päivärytmiä melko itsenäisesti. 

Erityisesti keskivaikeilla ja vaikeilla kehitysvammaisilla voi olla haasteita kertoa omasta hoidon tarpeesta ja noudattaa normaalia päivärytmiä.  Keskivaikean haasteet voivat olla esimerkiksi jatkuva tuen tarve ja ohjaus päivittäisissä toiminnoissa ja päivärytmissä.

Vaikeilla esimerkiksi CP-vamma eli liikuntavamma tai puhevamma, joiden takia he tarvitsevat fyysistä apua päivittäisissä toiminnoissa.

Olemme sitä mieltä, että nämä asiat pitäisi korjata:

Kehitysvammaisen yksilön ohjausta ja hoitajamitoitusta tulisi parantaa siten, että hoitajia on riittävästi asukkaita kohden. Jokaisella on yksilölliset tarpeet ja toiveet.  Huomioon tulee ottaa asukas ja asukkaan omaiset.  Hoito- ja turvallisuussuunnitelmaa tulee noudattaa niin, että asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi ja tulevat kuulluksi. Olisi hyvä, että asukas kohdataan omana itsenään. Koulutuksessa pitäisi opettaa sitä, miten toimia kehitysvammaisen kanssa.­­­ Yleisen koulutuksen voisi järjestää sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa ja työpaikoilla.  

Suomen perus- ja lähihoitajien liitto Super toteutti vammaispalvelutyössä toimiville jäsenille sähköisen kyselyn keväällä 2019.  

41 % vastaajista kokee, ettei heidän työpaikallaan ole riittävästi koulutettuja hoitajia.

Kyselyn teot ja syyt. Lainattiin Super liiton sivuilta.

Mitä tehtiin ja miksi?

“Työskentely vammaistyössä edellyttää vahvaa ammattitaitoa ja etiikkaa sekä rohkeutta käyttää omaa persoonaa työvälineenä. SuPeriin tulleiden yhteydenottojen sekä aiempien selvitysten perusteella on käynyt ilmi, että nykyisillä resursseilla vammaistyössä ei aina ole mahdollista tuottaa laadukasta palvelua asiakkaille ja taata turvallisia työskentely olosuhteita työntekijöille.

SuPer haluaa nostaa vammaistyön arvostusta sekä tuoda esiin osaamisalan epäkohtia ‘’.

Haluamme olla mukana edistämässä sitä, miten kehitysvammaisia ja vammaisia kohdataan yleisellä tasolla.

Lähde: SuPer vammaispalvelutyössä – SuPer (superliitto.fi)

Kirjoittajat: Essi-Maria Heikura ja Isabella Hietala

Hieman lisää minusta:

Minä olen Essi-Maria Heikura ja olen 24-vuotias. Olen valmistunut vuonna 2022 merkonomiksi ammattiopisto Livestä.  Olen toiminut Osuuskunta Live Flowssa opintojeni ohella kokemusasiantuntijana, sekä tekemällä tutkimusta vammaisten asumispalvelujen toimivuudesta osana merkonomin opintojani.

Olen reipas, menevä ja aktiivinen nuori nainen. Olen iloinen siitä, että saan olla oma itseni ja toteuttaa unelmiani. Saan olla ajamassa meidän vammaisten oikeuksia ja erityisesti niiden ihmisten oikeuksia ja kuulluksi tulemista, jotka eivät pysty puhumaan tai kertomaan miltä heistä tuntuu. Rakastan tehdä töitä vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumiseksi.

Miten minusta tuli vaikuttaja:

Vaikuttaminen on aina ollut lähellä sydäntäni. Vuonna 2018 tapahtui ihme. Syttyi valo tunnelin päähän, joka johti suoraan minun sydämeeni. Valo antoi minulle merkin siitä, mitä oikeasti haluan tehdä elämälläni. Totesin hiljaa mielessäni, että nyt minä haluan olla se, joka toimii vammaisten ihmisten äänitorvena.

On olemassa paljon vammaisia, jotka eivät pysty kertomaan miltä heistä tuntuu ilman toisen ihmisen apua.  Minä haluan tehdä yhteiskunnasta paljon ihmisystävällisemmän ja olla tukemassa vammaisten ihmisten asemaa. Haluan auttaa heitä siinä, että he tulevat kuulluksi omana itsenään ja saavat olla juuri sellaisia kuin he ovat.

Me olemme kaikki samanarvoisia ja jokaista tulisi kunnioittaa omana itsenään.